Päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen on merkityksellistä työtä

Teksti: Mirka Elovainio, sosiaalipsykologi VTM, projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen työskennellyt nyt seitsemän kuukautta A-klinikkasäätiöllä ja olen näiden kuukausien aikana ehtinyt tutustua päihdehaittoja vähentävään työhän erittäin laajasti. Olen muun muassa tehnyt töitä järjestötutkimuksen parissa, analysoinut Päihdelinkin Audit-testin tuloksia sekä ollut mukana Puheeksioton perusteet -verkkokurssin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Olen oppinut, kuinka tärkeä voimavara vertaistuki toipujille on, kuinka helppoa ja samalla vaikeaa alkoholin käytön puheeksiotto on jopa ammattilaisille ja kuinka suuri joukko suomalaisista on alkoholin riskikäyttäjiä. Lisäksi pääsin mukaan vuoden 2017 Päihdepäiville.

Kuumana puheenaiheena Päihdepäivillä olikin alkoholilain muutos, jota suurin osa päihdetyön ammattilaisista ymmärrettävästi vastustaa. Huolestuttava kehityskulku se on myös omasta mielestäni, sillä ainakin menneisyydessä suomalaisten alkoholinkäyttö on joka kerta lisääntynyt, kun alkoholin saatavuutta on laajennettu. Tämä on erityisen huolestuttavaa siitä näkökulmasta, että THL:n vuoden 2016 Suomalaisten juomatavat -selvityksen perusteella noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia riskittömästi. Kaikki loput suomalaiset taas ovat riskikäyttäjiä.

Sama huomio toistui myös täällä A-klinikkasäätiössä tehdyssä Audit-testin tutkimuksessa. Kaikista vastaajista 62 % ylitti Audit-testissä riskirajan, joka edellyttää mini-interventiota. Heidän alkoholinkäyttöönsä tulisi puuttua ja miettiä juomisen vähentämistä. Lisäksi humalahakuiset juomatavat ja siitä johtuvat sosiaaliset haitat ovat Suomessa verrattain yleisiä. Sosiaaliset haitat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä niin juovalle itselleen kuin lähipiirille, joten aivan pienestä ongelmasta ei ole kyse.

Toisaalta ensimmäistä kertaa vuodesta 1968 alkaen tehdyn THL:n selvityksen pohjalta suomalaisten humalajuominen on hieman vähentynyt, vaikka se on eurooppalaisittain vieläkin hyvin korkealla tasolla. Aiotaanko tämä kehityskulku nyt torpata uudella alkoholilailla?

THL:n tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen alkoholikulttuurin muutokset ovat erittäin hitaita ja ainakin aikaisemman tiedon pohjalta voidaan sanoa, ettei hyppäystä eurooppalaisiin juomatapoihin tule tapahtumaan yhdessä yössä, vaan on hyvin mahdollista, että alkoholin saatavuuden lisääntyessä suomalaisten alkoholinkäyttö vain kasvaa. Tällöin riskikäyttäjien joukko kasvaa tai riskikäyttäjät lisäävät jo ennalta korkeaa kulutustaan. Silloin haitatkin lisääntyvät.

Jokainen voi tietysti itse vaikuttaa siihen, miten huono kehityskulku on, jos alkoholilaki menee sellaisenaan läpi. Esimerkiksi alkoholinkäytöstä puhuminen, jotta stigma päihdeongelman ympäriltä katoaisi ja avun hankkiminen olisi helpompaa, on nyt vieläkin tärkeämpää. Audit-testissä kysytään myös alkoholinkäytön puheeksiotosta, eli siitä, onko kukaan ilmaissut huolta testin tehneen henkilön alkoholinkäytöstä.

Valitettavasti Audit-testistä tehdyn tutkimuksen mukaan vain 13 % miehistä ja 10 % naisista ilmaisi, että joku oli ollut huolissaan hänen alkoholinkäytöstään viimeisen vuoden aikana. Jokainen voi kysäistä lähimmäiseltä, haluaako tämä puhua päihteidenkäytöstään ja esimerkiksi vinkata puhumaan asiasta omalle lääkärille.

Miksi päihdehaittoja vähentävä työ järjestössä on minulle niin tärkeää? Tiedän, miten paljon inhimillistä kärsimystä päihdeongelmat voivat aiheuttaa niin käyttäjälle kuin tämän lähipiirille. Haluan olla mukana rakentamassa parempia palveluita, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja, lisätä hyvinvointia ja auttaa ihmisiä löytämään potentiaalinsa.

Ehkäisevän ja haittoja vähentävän työn koen erittäin merkitykselliseksi, koska työn tähtäimessä on ainoastaan hyvinvoinnin lisääminen, ei toisten elämänvalintojen tekeminen heidän puolestaan. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjä tutkiessa minulle on selvinnyt muun muassa, kuinka tärkeää esimerkiksi vertaistuki ja sen mahdollistavat foorumit monelle ovat – jopa elinehto. Järjestöillä on siis erittäin tärkeä tehtävä tarjota innovatiivisia palveluita ja palveluita, joita ei muualla tarjota usein yhteiskunnan unohtamalle asiakasryhmälle.

 

Lähteet:

Alkoholijuomien kulutus 2016, Tilastoraportti 11/2017, 24.4.2017. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL

Elovainio M., Pitkänen T., Hakkarainen P. & Simojoki K. Itsehoitoa ja riskitietoutta – Puoli miljoonaa Päihdelinkin AUDIT-testiä vuosina 2003-2016. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2016

Eurocare-verkosto, Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevä raportti, 2016.

http://www.a-klinikka.fi/arkisto/sosiaaliset-haitat-ja-syyllisyys-korostuvat-humalajuomisessa

http://www.a-klinikka.fi/arkisto/paihdelinkin-audit-aineisto-osoittaa-alkoholinkaytto-otetaan-puheeksi-liian-myohaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s