Sosiaalipsykologi-psykoterapeuttina sote-uudistuksen rattaissa

Teksti: Virpi Hongisto, sosiaalipsykologi YTM, psykoterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja

Sosiaalipsykologin koulutus kuuluu tällä hetkellä niihin tutkintoihin, jotka Valvira katsoo soveltuvaksi taustakoulutukseksi psykoterapeutille. Kuitenkin kaikki nimikehakemukset käsitellään Valvirassa erikseen ja se arvioi tapauskohtaisesti, täyttääkö henkilö vaadittavat kriteerit terapia- ja taustakoulutuksensa osalta. Kuitenkin keskustelua siitä, voidaanko ei-terveydenhuollon koulutuksen omaavia henkilöitä jatkossa hyväksyä psykoterapeuteiksi, käydään kabineteissa. Toistaiseksi sosiaalipsykologin tutkintoa ei yksiselitteisesti katsota terveydenhuollon koulutukseksi.

Kela ottaa palveluntuottajalistaansa pääsääntöisesti kaikki Valvira-hyväksytyt psykoterapeutit. Terapiapiireihin on kantautunut viitteitä siitä, että sote-uudistuksen mainingeissa siirrettäisiin sote-maakuntiin myös Kelan tuottama kuntoutuspsykoterapia. Tällaisen muutoksen yhteydessä pelätään, että sairaanhoitopiirien valta määritellä palveluiden hankintatapa lisääntyy. Se voisi sulkea ulkopuolelle osan nyt toimivista psykoterapeuteista esimerkiksi taustakoulutuksen perusteella. Tämänhetkinen esitys valinnanvapauslaista (31.1.2017) kuitenkin toteaa, että ”[m]aakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja. Palveluntuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka täyttävät kriteerit ja ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä”.

Mikäli tällainen suunnitelma toteutuu, kaikki nykyiset palveluntuottajapsykoterapeutit ilmeisesti hyväksyttäisiin myös mahdollisten sote-alueiden ostopalveluihin. Meidän on kuitenkin suhtauduttava varauksella tilanteeseen, joka on vielä keskeneräinen. Erilaiset terapeuttiyhteisöt ovat jättäneet kannanottojaan lainvalmisteluun. Sote-alueiden tuottamat palvelut pitäisi toteuttaa sekä asiakkaiden että palveluntuottajien edun kannalta tasavertaisesti.

Sairaanhoitopiireillä on intresseissään saada koko Kela-psykoterapia hallintaansa. Ne ovat tähän mennessäkin kilpailuttaneet psykoterapeutteja omia ostopalveluina tuotettavia terapioita hankkiessaan. Näihin kilpailutuksiin ovat päässeet mukaan vain yksittäisten sairaanhoitopiirien määrittelemät kriteerit täyttävät palveluntarjoajat. Sairaanhoitopiirit ovat kilpailutuksissaan tehneet rajauksia esimerkiksi terapeuttien koulutustaustan tai terapiasuuntausten perustella. Yhteiskunta- tai kasvatustieteilijätaustan omaavia terapeutteja ei ole kelpuutettu kaikkiin kilpailutuksiin mukaan. Sairaanhoitopiirit lähestyvät terapiakenttää vahvasti omasta, lääketieteellisestä näkökulmastaan. Joidenkin määrittelyjen mukaan muu kuin terveydenhuollon taustakoulutuksen omaava terapeutti ei ole pätevä hoitamaan ihmisiä, joilla on vaikeita, kroonistuneita psyykkisiä ongelmia.

Sosiaalipsykologin taustakoulutus on terapiatyössä erittäin hyödyllinen. Sosiaalipsykologiahan on vuorovaikutuksen tutkimusta, ja terapiassa tutkitaan yksilön sosiaalisia suhteita ja keinoja selviytyä vuorovaikutustilanteista. Ihmisten psyykkiset ongelmat liittyvät pitkälti sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin. Sosiaalipsykologian suuntaukset, varsinkin konstruktionismi, antavat teoriataustaa sille, miten luomme todellisuutta kielen tai merkitysten avulla. Terapia on yksilön kokeman elämän hahmottamista, jossa oleellinen merkitys on sillä, miten käyttämämme kieli konstruoi kokemuksemme todellisuudesta. Perinteisesti terveydenhuollossa psyykkiset häiriöt on nähty yksilön sairauksina eikä sosiaalisessa todellisuudessa syntyvinä reaktioina. Konstruktionistinen, vuorovaikutukseen keskittyvä lähestymistapa on perinteiselle lääketieteelle vieras.

Sosiaalipsykologian tieteenala onkin monelle terveydenhuollon palveluista vastaavalle lääkärille tuntematon. Se mielletään ei-lääketieteelliseksi ja käsitys sen hyödyllisyydestä psyykkisten sairauksien hoidossa on kliiniseen tutkimukseen nojaaville ammattilaisille epäselvä. Kyse on pitkälti arjen tasolla olevan tiedon ja poikkitieteellisen yhteistyön puutteesta. Sosiaalipsykologit ovat marginaalinen ammattikunta. Heitä valmistuu vuosittain vähän verrattuna terveydenhuollon ammatteihin. Mahdollinen sosiaalipsykologin nimikesuojaus, jota on työstetty koko yhdistyksen historian ajan, voisi vahvistaa tietoisuutta tieteenalastamme. Nykyisin peräänkuulutetaan voimakkaasti tutkimuksellista vaikuttavuutta hoitomenetelmiä arvioitaessa. Erilaiset pätevyydet ja sertifikaatit lisääntyvät kaikessa työelämässä.

Pyrkimys vaikuttaa sote-uudistuksen aikaansaamiin lakimuutoksiin on konkreettinen keino vahvistaa sosiaalipsykologien asemaa. Sen lisäksi jokainen meistä voi omalta osaltaan profiloitua ja tuoda esiin sosiaalipsykologista osaamistaan. Yksinkertaisin tapa profiloitua on sosiaalipsykologi-nimikkeen käyttö.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s