Viisi keinoa erottautua sosiaalipsykologina työelämässä

Teksti: Soili Peltola, VTT, KTM ja sosiaalipsykologi vuodesta 2008

Suomen sosiaalipsykologit ry:n vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan sosiaalipsykologin tutkinto tuottaa vastaajien mielestä useita työelämässä tarpeellisia akateemisia perustaitoja, kuten kriittistä ajattelua ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Sen sijaan vastaajilla näytti olevan jokseenkin epävarma käsitys siitä, mitä itse kukin varsinaisesti osaa olemalla nimenomaan sosiaalipsykologi. Miten sosiaalipsykologi eroaa organisaation muista asiantuntijoista ja millä keinoilla osaamisen voi saada esille käytännön tasolla?

Työelämän suurin ongelma on organisaatioiden suppea ja yksipuolinen näkökulma omaan toimintaansa. Yritysten näköaloja kaventaa esimerkiksi luottamus aiempien vuosien menestyksen sekä asiakkaiden uskollisuuden ja henkilöstön sitoutuneisuuden jatkumiseen. Ja vaikka tarve muuttaa toimintaa olisi jo havaittu, muutosten vieminen käytäntöön voi aidosta halusta huolimatta olla vaikeaa.

Sosiaalipsykologin tärkein erottautumiskeino työelämässä onkin organisaation näkökulmien avartaminen. Hän pystyy omalla osaamisellaan tekemään itsestään selvinä pidetyt uskomukset näkyviksi ja tarjoamaan uusia lähtökohtia muutosta vaativiin tilanteisiin. Sosiaalipsykologi on parhaimmillaan luottamusta herättävä asiantuntija, joka havahduttaa, kysyy, kuuntelee ja ottaa muut mukaan. Hän näyttää, että vaihtoehtoja on todellakin olemassa.

1. Esitä yllättäviä näkökulmia

Sosiaalipsykologia kehittää kykyä ymmärtää organisaatioiden ja työyhteisöjen ilmiöitä ja ohjaa muiden yhteiskuntatieteiden tavoin tarkastelemaan niitä kriittisesti. Kriittisen ajattelun käyttökelpoisimpia lopputuloksia ovat odottamattomat ja yllättävät näkökulmat työyhteisön sinnikkäisiin ongelmiin ja haasteisiin. Sosiaalipsykologi pystyy jo pelkästään teoriatiedollaan tuomaan keskusteluihin virkistäviä ajatuksia, joiden avulla ongelman määrittely ja ratkaiseminen saavat uutta vauhtia.

Uusia näkökulmia tarvitaan erityisesti muutostilanteissa. Suuret organisaatiot vaihtavat suuntaa hitaasti ja useimmiten vasta sitten, kun on äärimmäinen pakko. Ennen kuin kuilun reuna tulee liian lähelle, voi olla avartavaa tarkistaa kurssia säännöllisesti kääntämällä katse päinvastaiseen suuntaan: vastakohtiin. Entä jos asia olisikin aivan päinvastoin kuin mitä tähän mennessä juuri tässä organisaatiossa ja juuri tästä asiasta on oletettu ja ajateltu?

2. Haasta perusoletukset

Yllättäviä havaintoja voi syntyä myös tarkastelemalla itsestään selvinä pidettyjä uskomuksia, joiden varaan organisaation toiminta on rakennettu. Perusoletukset kertovat siitä, millaisten linssien läpi erityisesti henkilöstöä ja asiakkaita arvioidaan.

Mielenkiintoinen kohde perusoletusten pohdiskelulle ovat yritysten arvot. Tällä hetkellä erityisen suosittuja arvoja ovat yrittäjyys ja asiakaslähtöisyys. Mutta mitä yrittäjyys käytännössä tarkoittaa, mihin henkilöstön tulisi käyttää sitä ja kenen intressejä se palvelee? Entä ovatko asiakkaiden toiveet ja tarpeet organisaatiolle aidosti tärkeitä ja onko niitä ylipäätään mahdollista huomioida käytännön vuorovaikutustilanteissa asiakkaiden kanssa?

3. Kysy ja kuuntele

Sosiaalipsykologin tutkimusosaaminen kiteytyy yritysten arjessa kysymysten esittämiseen, vastausten kuuntelemiseen ja tulkintojen jäsentämiseen. Ilman luotettavasti kerättyä tietoa ja sen analysointia voi olla hankala esittää uutta tai argumentoida poikkeavien vaihtoehtojen puolesta. Ilman oivaltavia johtopäätöksiä voi jäädä hämärän peittoon, miten henkilöstöä ja asiakkaita koskeva ymmärrys siirretään konkreettiseksi toiminnaksi.

Kysymyksiä esittämällä ja vastauksia kuulemalla tuotetaan tiedon ja ymmärryksen lisäksi myös yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Sen vuoksi on erityisen tärkeää miettiä, keneltä ylipäätään kysyy ja keneltä kaikilta kysyy. Kysymättä jättäminen voi olla oman rohkeuden puutetta tai liiallista omiin oletuksiin luottamista. Se voi pahimmillaan olla myös syrjinnän ja kiusaamisen muoto, joka sulkee yksittäisiä jäseniä organisaation keskustelujen ulkopuolelle.

4. Kutsu yhteistyöhön

Työelämässä arvostetaan ja mitataan ennen kaikkea yksilösuorituksia ja pidetään itsestään selvänä, että niitä optimoimalla ja niistä palkitsemalla saavutetaan paras kokonaistulos. Yhteistyön merkitystä on kuitenkin ryhdytty painottamaan aiempaa enemmän. Yhteistyö kokoaa yhteen organisaation osaamisen, joka koostuu asiantuntevista ja taitavista yksilöistä sekä heidän panoksestaan organisaation menestyksen eteen.

Ryhmäprosessien asiantuntijana sosiaalipsykologi tietää yhteistyön ja toimivien sosiaalisten suhteiden merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyö alkaa siihen kutsumalla. Yksi toimivimmista yhteistyöhön kutsuvista kysymyksistä on: ”Mitä mieltä olet?” Kysymys kertoo toiselle osapuolelle, että kysyjä arvostaa hänen näkemystään sekä tunnustaa hänen osaamisensa ja luottaa siihen. Kysyjä puolestaan altistaa omat näkökantansa muiden arvioinnille, jotta oma idea kehittyisi parempaan suuntaan.

5. Avaa ovia

Oman työuran onnistumista voi arvioida monin keinoin: kuinka mielenkiintoista työtä teen, kuinka korkeassa asemassa olen, miten paljon tienaan? Uraa voi arvioida myös siltä kannalta, miten hyvin on pystynyt tarjoamaan muille mahdollisuuksia tehdä sellaista työtä, jossa he ovat parhaimmillaan, suorastaan loistavat. Mahdollisuuksien ovia voi avata joka päivä ja siitä meidät muistetaan jälkikäteen todennäköisesti parhaiten.

Tämän kirjoituksen perusoletuksena on se, että useimpien organisaatioiden tavoitteena on muuttua, mieluiten nopeasti. Jos työskentelet organisaatiossa, joka haluaa sen sijaan ylläpitää nykytilaa, poikkeavat näkökulmat eivät välttämättä herätä suurta innostusta. Erottautumiskeinot ovat myös pelkkää tekniikkaa, koska niiden varsinaisen sisällön tuotat sinä itse siinä työyhteisössä ja niissä organisaatiorakenteissa, joissa teet töitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s