Työelämärelevanssista

Teksti: Antero Salminen, sosiaalipsykologian 4. vuoden pääaineopiskelija Helsingin yliopistossa

”Minusta ei ainakaan tule tutkijaa, sillä sehän on kuin olis taas koulunpenkillä”, kertoi kanssaopiskelijani viime syksynä järjestetyllä kurssilla, jonka yhtenä tavoitteena oli pohtia opintojen työelämärelevanssia. Työelämärelevanssi oli termi, joka tuntui olevan lukuvuonna kaikkien huulilla. Siitä puhuttiin ruokajonossa, pähkäiltiin kemuissa ja nyt käytiin kokonaisia kursseja. Kaikki tuntuivat etsivän kuumeisesti vastausta kysymykseen, mihin valtiotieteellisestä koulutuksesta oikein on. Opintojen työelämärelevanssi oli myös huolenaiheena, kun haluttiin saada enemmän käytännöllisyyttä ja käytännön taitoja teoreettisuuden sijaan.

Opiskelijatoverin kommentti ja työelämärelevanssi tuovat mielenkiintoisella tavalla esiin ristiriidan tutkinnon ja opiskelijoiden tavoitteiden välillä. Akateeminen tutkinto on ensisijaisesti tutkijakoulutus, jonka teoria- ja menetelmäopinnot valmentavat käytännössä gradututkielmaa varten. Opiskelijoiden katse yltää kuitenkin opintojen jälkeiseen elämään – tarkemmin sanottuna työelämään. Tuntuu, ettei kyse ole vain pelkästä epätietoisuudesta siitä, mihin koulutus tähtää, vaan myös tyytymättömyydestä siihen, että koulutuksen antamat eväät koetaan riittämättömiksi.

Olisi väärin väittää, että opetuksen teoreettisuudesta valitetaan ensimmäistä kertaa. Näin on varmaan ollut aina. Ei ole tarpeetonta pohtia, mihin oppimaansa pystyy hyödyntämään. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että työelämärelevanssia etsittäessä hyötyajattelu menee kaiken edelle. Mitä sivuaineita kannattaa opiskella työnhaun kannalta tai minkälaisia taitoja kannattaa kehittää työelämää varten? Erityisesti opetuksen halutaan antavan ryhmätyö- ja projektinhallintataitoja sekä viestintä- ja markkinointiosaamista. Tutkinto näyttäytyy tässä mielessä haarniskalta, josta rakennetaan opiskeluvuosien aikana mahdollisimman hyvä ja kestävä.

Huoli työelämästä on perusteltua, sillä työllisyysnäkymät ovat heikot. Akateeminen työttömyys on kasvussa ja kilpailu kovaa. Koulutusinflaation myötä tuplamaisteri on jo perustavaraa ja tohtoreitakin on työttöminä ennätysmäärä. Oma osaaminen on osattava markkinoida mahdollisimman hyvin.

Onkin siis aistittavissa jonkinlaista tyytymättömyyttä teoreettisen opetuksen lisäksi myös koko koulutusta kohtaan. Kukaan ei kuitenkaan ilmaise suoranaisesti, että tyytymättömyyden kohteena olisi akateeminen tutkijakoulutus. Miksi näin? Se on korkeintaan nähtävissä urapohdinnoissa tai oikeammin ei-ei-vaihtoehdoissa, kuten kanssaopiskelijani kannanotossa. Kenties tutkintorakenteen ja koulutuksen sisällön kritisointi altistaa vastakritiikille. Jos kerran ammatillinen pätevyys onkin tosiasiallisena tavoitteena, kenties ammatti- tai ammattikorkeakoulu olisi ollut se oikea vaihtoehto. Sillä eihän se ole mikään salaisuus, että yliopisto kouluttaa tutkimustyöhön.

Onko tutkijakoulutuksesta siis mihinkään? Rehellisyyden nimissä opiskelijoita voisi syyttää mielikuvituksen puutteesta. Valtiotieteilijät työllistyvät usein asiantuntijatehtäviin. Vaikka työnkuvana asiantuntijatyö on melko laaja ja epämääräinen, kuuluu siihen usein tiedon hakemista, käsittelyä ja soveltamista. Ei ole vaikea nähdä, miten opinnot antavat eväitä tätä varten. Lisäksi yliopisto-opinnot altistavat suunnattomalle tietomäärälle ja erilaisille tavoille ajatella asioita. Mutta onko ajattelun kehittymisessä riittävästi työelämärelevanssia?

Keskustelu työelämärelevanssista on hyväksi, sillä se pakottaa pohtimaan, mitä haluaa omalta tutkinnoltaan. Mutta vaikeaan kysymykseen, mihin tutkinnosta lopulta on, ei kannata pyytää helppoja vastauksia. Sehän on lopulta jokaisen itse määriteltävissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s