Päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen on merkityksellistä työtä

Avainsanat

, , ,

Teksti: Mirka Elovainio, sosiaalipsykologi VTM, projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen työskennellyt nyt seitsemän kuukautta A-klinikkasäätiöllä ja olen näiden kuukausien aikana ehtinyt tutustua päihdehaittoja vähentävään työhän erittäin laajasti. Olen muun muassa tehnyt töitä järjestötutkimuksen parissa, analysoinut Päihdelinkin Audit-testin tuloksia sekä ollut mukana Puheeksioton perusteet -verkkokurssin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Olen oppinut, kuinka tärkeä voimavara vertaistuki toipujille on, kuinka helppoa ja samalla vaikeaa alkoholin käytön puheeksiotto on jopa ammattilaisille ja kuinka suuri joukko suomalaisista on alkoholin riskikäyttäjiä. Lisäksi pääsin mukaan vuoden 2017 Päihdepäiville.

Kuumana puheenaiheena Päihdepäivillä olikin alkoholilain muutos, jota suurin osa päihdetyön ammattilaisista ymmärrettävästi vastustaa. Huolestuttava kehityskulku se on myös omasta mielestäni, sillä ainakin menneisyydessä suomalaisten alkoholinkäyttö on joka kerta lisääntynyt, kun alkoholin saatavuutta on laajennettu. Tämä on erityisen huolestuttavaa siitä näkökulmasta, että THL:n vuoden 2016 Suomalaisten juomatavat -selvityksen perusteella noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia riskittömästi. Kaikki loput suomalaiset taas ovat riskikäyttäjiä. Lue loppuun

Kilpailuvalttina monipuolinen osaaminen

Avainsanat

, , ,

Teksti: Mia-Marisa Ranta, puheenjohtaja, Suomen sosiaalipsykologit ry

“Lopetetaan antropologia!”, kirjoitti Suomen Kuvalehti helmikuussa (8/2017). Tarkoituksella provosoivaa otsikkoa seurasi kiinnostava artikkeli, jossa pohdittiin antropologian sekä sen sukulaistieteiden kuten muiden yhteiskuntatieteellisten ja humanististen oppialojen merkitystä työmarkkinoiden näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on ollut huolissaan korkeakouluopiskelijoiden “laadullisesta työllistymisestä” valmistumisen jälkeen. Lue loppuun

Sosiaalipsykologi-psykoterapeuttina sote-uudistuksen rattaissa

Avainsanat

, , , ,

Teksti: Virpi Hongisto, sosiaalipsykologi YTM, psykoterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja

Sosiaalipsykologin koulutus kuuluu tällä hetkellä niihin tutkintoihin, jotka Valvira katsoo soveltuvaksi taustakoulutukseksi psykoterapeutille. Kuitenkin kaikki nimikehakemukset käsitellään Valvirassa erikseen ja se arvioi tapauskohtaisesti, täyttääkö henkilö vaadittavat kriteerit terapia- ja taustakoulutuksensa osalta. Kuitenkin keskustelua siitä, voidaanko ei-terveydenhuollon koulutuksen omaavia henkilöitä jatkossa hyväksyä psykoterapeuteiksi, käydään kabineteissa. Toistaiseksi sosiaalipsykologin tutkintoa ei yksiselitteisesti katsota terveydenhuollon koulutukseksi.

Kela ottaa palveluntuottajalistaansa pääsääntöisesti kaikki Valvira-hyväksytyt psykoterapeutit. Terapiapiireihin on kantautunut viitteitä siitä, että sote-uudistuksen mainingeissa siirrettäisiin sote-maakuntiin myös Kelan tuottama kuntoutuspsykoterapia. Tällaisen muutoksen yhteydessä pelätään, että sairaanhoitopiirien valta määritellä palveluiden hankintatapa lisääntyy. Se voisi sulkea ulkopuolelle osan nyt toimivista psykoterapeuteista esimerkiksi taustakoulutuksen perusteella. Lue loppuun

Suomen sosiaalipsykologit ry tarvitsee sinua!

Avainsanat

,

Teksti: Mia-Marisa Ranta, Suomen sosiaalipsykologit ry:n hallituksen puheenjohtaja

Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa ja suomalaiset kuuluvat aktiivisesti erilaisiin yhdistyksiin. Myös vapaaehtoistyöhön annetun ajan määrällä mitattuna olemme yhdistyskansaa. Kansalaisareena ry:n, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa (2015) arvioitiin vapaaehtoistyön arvoksi Suomessa liki 3 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan suosituimpia vapaaehtoistyön muotoja olivat auttaminen ja talkootyö. Noin joka kolmas suomalainen oli tutkimuksen mukaan tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana. Liikunta ja urheilu (350 000 vapaaehtoista), senioritoiminta (344 000) sekä lapsi- ja nuorisotyö (343 000) ovat suosituimpia vapaaehtoistoiminnan areenoita, mutta lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään asukas-, alue- ja kylätoimikunnissa, kulttuurin ja taiteen parissa, sosiaali- ja terveysalalla, seurakunnissa ja uskonnollisissa yhteisöissä sekä vaikkapa poliittisen toiminnan parissa.

Lue loppuun

Yhteiskuntasopimus, ammattiliitot ja kokemus (epä)oikeudenmukaisuudesta

Teksti: Janne Kaltiainen, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa, VTM, sosiaalipsykologi

”Miksi me täällä Suomessa sössimme kaiken?” Näin kysyi Ruben Stiller Pressiklubi-ohjelmassa 4.3.2016. Kysymys liittyi erityisesti jo useita kertoja yritettyyn yhteiskuntasopimukseen ja siihen, miten se ei taaskaan näytä toteutuvan.

Tänään lauantaina 5.3.2016 tiedämme, että monet ammattiliitoista (kattaen 40 % SAK:n jäsenistä) ovat hylänneet sopimusehdotuksen. Mikä sitten voisi selittää ammattiliittojen kielteisiä reaktioita kyseiseen sopimukseen? Miten ammattiliittojen johdon ja jäsenten näkemykset yhteiskuntasopimusprosessisin reiluudesta saattoivat vaikuttaa heidän reaktioihinsa?[1] Tarkastellaan, minkälaisia vastauksia tähän tarjoaa sosiaalipsykologinen oikeudenmukaisuutta ja johtamista käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Lue loppuun

Viisi keinoa erottautua sosiaalipsykologina työelämässä

Teksti: Soili Peltola, VTT, KTM ja sosiaalipsykologi vuodesta 2008

Suomen sosiaalipsykologit ry:n vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan sosiaalipsykologin tutkinto tuottaa vastaajien mielestä useita työelämässä tarpeellisia akateemisia perustaitoja, kuten kriittistä ajattelua ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Sen sijaan vastaajilla näytti olevan jokseenkin epävarma käsitys siitä, mitä itse kukin varsinaisesti osaa olemalla nimenomaan sosiaalipsykologi. Miten sosiaalipsykologi eroaa organisaation muista asiantuntijoista ja millä keinoilla osaamisen voi saada esille käytännön tasolla?

Lue loppuun

Työelämärelevanssista

Teksti: Antero Salminen, sosiaalipsykologian 4. vuoden pääaineopiskelija Helsingin yliopistossa

”Minusta ei ainakaan tule tutkijaa, sillä sehän on kuin olis taas koulunpenkillä”, kertoi kanssaopiskelijani viime syksynä järjestetyllä kurssilla, jonka yhtenä tavoitteena oli pohtia opintojen työelämärelevanssia. Työelämärelevanssi oli termi, joka tuntui olevan lukuvuonna kaikkien huulilla. Siitä puhuttiin ruokajonossa, pähkäiltiin kemuissa ja nyt käytiin kokonaisia kursseja. Kaikki tuntuivat etsivän kuumeisesti vastausta kysymykseen, mihin valtiotieteellisestä koulutuksesta oikein on. Opintojen työelämärelevanssi oli myös huolenaiheena, kun haluttiin saada enemmän käytännöllisyyttä ja käytännön taitoja teoreettisuuden sijaan.

Lue loppuun

Oma yhdistys on identiteettikysymys

Teksti: Mia-Marisa Ranta, Suomen sosiaalipsykologit ry:n hallituksen puheenjohtaja

Tänä keväänä tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun Suomen sosiaalipsykologit ry perustettiin. Kahdessa vuosikymmenessä yhdistys on nähnyt monia vaiheita. Tänä päivänä yhdistyksellä on noin 500 jäsentä, mikä kattaa varovaisen arvion mukaan ehkä 20-25 prosenttia kaikista maassamme valmistuneista sosiaalipsykologeista.

Lue loppuun

Maailman palasia olohuoneisiin

Teksti: Kaarina Mönkkönen, YTT yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, työyhteisö- ja tiimivalmentaja Tmi

Lapsena kirjoittelimme kouluaineita avaruusajan elämästä, jossa kaikki on teknistynyt ja ihmiset liikkuvat maan ja kuun välillä. Nyt 2000-luvulla elämme aikaa, jossa nuo kaikki silloin huvittaviltakin tuntuneet muutokset ovat jo tätä päivää. Vielä emme tilaa matkoja kuuhun, mutta pilvissä sen sijaan liikumme jo varsin sujuvasti, ja sähköiset välineet helpottavat niin kotien kuin työpaikkojenkin arkea. Tässä kirjoituksessani haluan nostaa esiin digitalisoitumisen mahdollisuudet vanhojen ihmisten elämässä, pohdittiinhan tätä ”välittyneen vuorovaikutuksen” näkökulmaa juuri pidetyillä Sosiaalipsykologian päivillä Helsingissä. Lue loppuun

Uutta asiantuntijuutta reviirien rajapinnoilla

Teksti: Kaarina Mönkkönen, kehittämisasiantuntija

Minua ovat aina kiehtoneet ilmiöt, joissa erilaiset ainekset sekoittuvat, joutuvat vastakkain ja tämän myötä löytyy kokonaan uudenlaisia tulokulmia asioihin. Tätä dialogista kohtaamista tarvitaan niin organisaatioiden kehitystyössä kuin monitieteisessä tutkimuksessakin. Haluan tässä sanoa sanasen molemmista ja tuoda jaetun asiantuntijuuden ja tarinoiden merkitystä molempiin. Lue loppuun